Kiljavan Leirikesän erilaiset leiriläiset
Kaikenlaiset lapset voivat osallistua Kiljavan Leirikesän yöleireille Hyvinkäällä. Pystymme tarjoamaan elämyksellisiä leirejä Kiljavalla myös lapsille, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea ja apua leirin aikana.
Kehitysvammaiset lapset ovat osallistuneet Kiljavan perinteisille kesäleireille jo yli 20 vuoden ajan ja oman tai jaetun leiriavustajan kanssa on voinut tulla mukaan jo monena kesänä.
Suurimmalla osalla leireistä on bronttoja eli noin 13–15-vuotiaita yläkouluikäisiä leiriläisiä. Lisäksi Kiljavalla on vuosittain paljon diabetestä sairastavia lapsia. He osallistuvat leireille osana muuta lapsiryhmää, vaikkapa omien kavereiden ja sisarustensa kanssa yhdessä.
leiriläiset Brontot Jaettua avustajaa tarvitsevat leiriläiset Leiriläiset tuetussa pienryhmässä Diabeetikko leiriläisenä
Leiriläiset (L)
Valtaosa leirille osallistuvista lapsista pärjää leirillä oman ikätasonsa mukaisesti. Lapset majoittuvat noin 16–18 lapsen ryhmissä, joita kutsutaan telttakyliksi. Kesäleireillä telttakylässä on viisi tai kuusi telttaa, joihin kuhunkin voi majoittua 2–5 leiriläistä.Talven leireillä ryhmät voivat olla hieman pienempiä ja majoitus on sisällä leirikeskuksessa 2–6 hengen huoneissa.
Leiriläiset ovat iältään alakouluikäisiä, pienimmät vasta koulun aloittaneita 7-vuotiaita, vanhimmat ehkä yläkouluun siirtyviä 13-vuotiaita.
Jokaista telttakylää vetää 2–4 omaa leiriohjaajaa, joiden lisäksi leirillä on myös niin sanottuja yleisohjaajia huolehtimassa leirin sujumisesta ja korkealaatuisesta leiriohjelmasta. Kussakin telttakylässä on lasten lisäksi noin 2–4 bronttoa eli 13–15-vuotiasta leiriläistä lasten "leiri-isosiskoina ja -veljinä".
Brontot (B)
Suurimmalla osalla leireistä on bronttoja eli noin 13–15-vuotiaita yläkouluikäisiä leiriläisiä. Brontto on ollut aiemminkin leireillä ja tuntee näin leirialueen ja leirin tavat jo valmiiksi.
Brontoilla on leirillä ihan oma rooli. He ovat leirikonkareita ja toimivat leiriläisille turvallisina "leiri-isosisaruksina". Brontot majoittuvat omissa teltoissaan ja tekevät paljon omia asioitaan leirien aikana, mutta jokainen brontto kuuluu myös johonkin lasten telttakylään.
Brontoilla on leirin aikana muutamia erilaisia leirin toimintaa tukevia tehtäviä. Leikkivälinevaraston tai kirjaston järjestyksen ylläpito tai esimerkiksi pieni auttelu keittiössä kuuluvat bronttojen normaaliin päiväaskareisiin leirillä.
Brontoille järjestetään leirien aikaan myös aivan omaa tekemistä ja heistä pitää huolta yksi tai kaksi bronttojen omaa ohjaajaa. Brontot pääsevät kurkistamaan leiriohjelman kulissien taakse ja voivat toteuttaa ohjelmaa lapsille leirillä.
Jaettua avustajaa tarvitsevat leiriläiset (A)
Osa lapsista tarvitsee leirillä ollessaan muita lapsia enemmän aikuisen tukea. Apua voi tarvita vaikkapa sosiaalisissa tilanteissa tai oman toiminnan ohjauksessa. Leiriavustaja voi tulla kyseeseen myös, jos lapsella on jokin kehitysviive tai lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti muita lapsia tai henkilökuntaa kohtaan. Leiriavustajaa ei yleensä tarvitse, jos tuen tarve liittyy oppimisvaikeuksiin koulussa, diabeteksen hoitamiseen tai muuhun lääkitystä vaativaan sairauteen.
Avustajaa tarvitsevalla lapsella on leirillä yhteinen ohjaaja toisen avustajallisen leiriläisen kanssa. Ohjaaja auttaa leiriläisiä tarpeen mukaan ja tukee heitä juuri niissä tilanteissa, joissa he tarvitsevat apua. Koska kahta avustavaa tarvitsevaa lasta kohden on yksi ohjaaja, ei leiripaikka jaetun avustajan kanssa sovellu esimerkiksi lapselle, jolla on karkailutaipumus tai joka muuten tarvitsee jatkuvaa oman aikuisen valvontaa, vaan tällöin kannattaa hakea lapselle paikkaa tuetusta pienryhmästä.
Avustavaa tarvitsevat lapset majoittuvat samoissa telttakylissä muiden lasten kanssa eli avustajaa tarvitsevan lapsen telttakylässä on tavallista enemmän ohjaajia.
Avustajaa tarvitsevan leiriläisen leireily onnistuu hienosti, kun leirillä tiedetään lapsen tarpeet jo etukäteen ja niihin pystytään valmistautumaan ajoissa. Leirikesä osoittaa leirille tulevalle lapselle avustajan omasta henkilökunnasta. Yöleirien erityislapsista vastaava tiiminvetäjä eli erkkamestari on ennen leiriä lapsen kotiin yhteydessä ja kartoittaa lapsen tilanteen ja tuen tarpeen yhdessä huoltajan kanssa.
Avustajaa tarvitsevia leiriläisiä otetaan lähes kaikille Kiljavan Leirikesän leireille. Tarkemmat tiedot näet ajankohtaisesta leiriaikataulukosta ja Varauspalvelusta.
Mikäli olet epävarma siitä, mikä leiripaikka olisi sopiva lapsellesi, voit olla yhteydessä Leirikesän toimistoon.
Leiriläiset tuetussa pienryhmässä (K)
Osalla Kiljavan Leirikesän leireistä on mukana noin 7–14-vuotiaita lapsia tuetussa pienryhmässä. Tuetussa pienryhmässä on enintään 7 lasta. Pienryhmä on integroitu isompaan telttakylään. Tuettu pienryhmä on aiemmin ollut nimeltään kehitysvammaisten lasten ryhmä, josta tulee myös ryhmän kirjainlyhenne K.
Lapsi saattaa tarvita paikkaa tuetussa pienryhmässä leirillä, jos hän kaipaa aikuisen tukea esimerkiksi päivittäisissä toiminnoissa (vessassa käynti, syöminen, pukeminen) tai kommunikoinnissa. Kun leirielämä tuettuna ja ohjattuna sujuu, saa lapsi itse paljon enemmän irti leirijaksostaan.
Ohjaajien määrä tuetussa pienryhmässä mitoitetaan lasten lukumäärän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Erityislapsista vastaava tiiminvetäjä eli erkkamestari on yhteydessä tuettuun pienryhmään ilmoitettujen lasten kotiväkiin kevään aikana, jotta kotiväet saavat mahdollisuuden kertoa lapsen erityistarpeista. Yöohjaaja nukkuu lasten kanssa samassa teltassa.
Suurimmalla osalla lapsista, jotka leireilevät Kiljavalla tuetussa pienryhmässä, on kehitysvammadiagnoosi. Kehitysvammadiagnoosi ei kuitenkaan tarkoita, että lapsi automaattisesti tarvitsisi leiripaikan tuetussa pienryhmässä. Toisaalta joskus paikka tuetussa pienryhmässä on tarpeen, vaikka lapsella ei olisi kehitysvammadiagnoosia.
Mikäli olet epävarma siitä, mikä leiripaikka olisi sopiva lapsellesi, voit olla yhteydessä Leirikesän toimistoon.
Diabeetikkona Kiljavalla
Kiljavan Leirikesän yöleireillä on vuosittain paljon diabetestä sairastavia lapsia. He osallistuvat leireille osana muuta lapsiryhmää, vaikkapa omien kavereiden ja sisarustensa kanssa. Lapsen leirikokemus ei diabeteksen vuoksi juuri eroa muiden lasten leirikokemuksesta. Myös leirin hinta on sama. Koulutettu leirihenkilökuntamme huolehtii diabeteksen hoidosta leirin aikana.
Kiljavan Leirikesän leireillä lasten hoitotasapainosta huolehtivat erikseen palkatut diabetes-ohjaajat. He taitavat monipistoshoidon ja insuliinipumppujen käytön, mukaan lukien insuliinisäiliöiden ja -pumpun kanyylien vaihtamisen yleisimmistä pumppumalleista.
Jokainen leirin henkilökunnan jäsen on koulutettu tunnistamaan alhaisen ja korkean verensokerin oireet ja antamaan ensiavun insuliinishokkiin. Koko henkilökuntaa informoidaan diabeetikosta leirissä, jolloin kaikki tavallisesta poikkeava havaitaan nopeasti ja lapsen turvallisuus pystytään takaamaan.
Diabeetikon verensokeria mitataan rutiininomaisesti aina aterioiden yhteydessä sekä lisäksi aina tarvittaessa. Diabetes-ohjaaja laskee lapsen aterioilla ja kanttiinista ostetuista herkuista nautitut hiilihydraatit lapsen kanssa. Mahdolliset insuliinikorjaukset korkeaan verensokeriin tehdään kotoa saatujen ohjeiden mukaisesti. Kaikki mitatut verensokeriarvot, lasketut hiilihydraatit ja annetut insuliinit kirjataan ylös. Tämä helpottaa tasaisen verensokerin saavuttamista ja ylläpitoa. Öisin jokaisen lapsen yksilölliseen hoitoon perehdytetty yövalvoja huolehtii lasten verensokerin mittauksesta noin kahden tunnin välein, tarvittaessa useamminkin.
Vaikka lapsella olisi kotona hyvä hoitotasapaino ja verensokeri pysyisi kurissa, leiriolosuhteet eroavat merkittävästi arjesta ja omasta sairaudestaan hyvinkin huolehtiva lapsi tarvitsee leirillä tukea ja ohjausta. Lasten aktiivisuustaso vaihtelee runsaasti leiripäivän aikana ja verensokerin säätelyä sekoittaa useita kotiolosuhteista poikkeavia tekijöitä, kuten esimerkiksi jännitys sekä mahdollisesti poikkeava ateriarytmi ja ruokailutottumukset. Tämä haastaa diabeteslapsen hyvinvoinnin ja leirikokemuksen kannalta keskeisen tasaisen veren glukoosipitoisuuden ylläpitoa.