Leirikesän toiminnan taustaa

Juuret partioleiritoiminnasta

Leirikesän leiritoiminta on lähtöisin partiolaisten leiritoiminnasta ja Leirikesän taustayhteisönä on yhä partio.
Helsingin Partiopoikapiirin Kilmulassa vuonna 1954 aloittamat sosiaaliset poikaleirit siirtyivät Kiljavalle jo vuonna 1956. Nämä Stadin kundin kesäleirinä tunnetut leirit kävivät kuitenkin vuosien saatossa raskaiksi piirin taloudelle, jolloin leirien jatkuvuuden turvaamiseksi oltiin yhteydessä muun muassa Helsingin lastensuojeluviranomaisiin.

Leirikesän syntyhetket

Vuonna 1972 järjestettiin uudenlainen leiri, jolle pääsivät myös tytöt mukaan. Samalla leiriläisten ikärajoiksi muodostui 7–12 vuotta ja leirimaksu nostettiin vastaamaan kuluja. Kiljavan Leirikesäksi muuttuneen leirin ohjelmaan otettiin erikoisohjelmia mukaan. Leiri vakiinnutti nopeasti asemansa yhdeksi suurimmista Helsingin lastensuojeluviraston käyttämistä leirikohteista. Vuosikymmenen puolivälissä yhteistoiminta laajeni. Vuonna 1981 perustettiin Leirikesä ry vastaamaan leirien järjestämisestä.

Suomen suurimmat avoimet ja tuetut lastenleirit yhdessä

Vuosien saatossa Leirikesä on kasvanut Suomen suurimmaksi kaikille avoimien lastenleirien järjestäjäksi. Vuosittain Leirikesän leireillä leireilee noin 4 500 lasta. Leiriläisistä yli 2 000 osallistuu päiväleireille, reilu 1 000 tuetuille yöleireille ja loput avoimille yöleireille.

Leirikesän leiritoiminta tapahtuu talvileireillä, Kiljavan Leirikesällä, Kesärinteen Leirikesällä ja Partiolaisten päiväleireillä. Vuosina 1998–2013 Benkun Leirikesä järjesti kesäleirejä Bengtsårin leirisaarella Hangossa. Benkun Leirikesän toistaiseksi viimeinen leiri järjestettiin kesällä 2013. Vuosina 2018–2019 Nikuvikenin Leirikesä järjesti kesäleirejä Nikuvikenin leirikeskukssa Porvoossa. 

Ensimmäiset kehitysvammaiset lapset otettiin Kiljavan Leirikesälle omaksi ryhmäkseen vuonna 1998 ja sittemmin kehitysvammaisten lasten leiritoiminta on laajentunut. Kehitysvammaisille järjestetty leiritoiminta on laajuudessaan yksi Suomen suurimmista. Nykyisin Leirikesän leireille osallistuu myös muita enemmän aikuisen ohjausta tarvitsevia leiriläisiä avustajallisina leiriläisinä.

Tänä päivänä Leirikesä on edelleen Suomen suurin avointen lastenleirien järjestäjä. Sosiaalinen lomatoiminta on myös tärkeä osa toimintaa: leirimaksuun saa tukea  sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein.

Leirikesä yhdistyksenä

Leirikesä ry:n jäseniä ovat Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry ja Kai, Eeva ja Aarne Vähäkallion muistösäätiö. Jäsenkokous kokoontuu kahdesti vuodessa ja valitsee yhdistyksen hallituksen, joka kuukausittaisilla kokouksilla ohjaa toimintaa.

Leirikesä ry on Lastensuojelun Keskusliiton, Suomen sosiaali terveys SOSTE ry:n ja Sosiaalialan työnantajat ry:n jäsen.

Leirikesä toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tukea saavien lasten leirijärjestöjen kanssa jakaen kokemuksia, oppien vertaisilta ja kehittäen lasten leiritoimintaa.